Tapani Bagge: Se murhaa joka osaa

Tänä keväänä dekkarien ystäviä hemmotellaan lukuisilla uutuuksilla, eikä niiden vähäisempää päätä edusta Lars Keplerin Kaniininmetsästäjä tai Jo Nesbøn Jano. Helsingin Sanomat julkaisi niistä vertailevan kirja-arvostelun, ja analyysissa päädyttiin siihen, että Nesbø pesee Keplerin niin kirjallisesti, kuin loppuratkaisunkin osalta. Noh, makuasioista ei kannata kiistellä.

Dekkarien suurkuluttajaa alkoi kuitenkin mietityttää, että miten dekkari oikein pitäisi kirjoittaa. Eli miten murhataan oikein ja niin, että se kiinnostaa lukijaakin. Josko pienet teoriaopinnot auttaisivat ymmärtämään miksi jokin opus puhuttelee toista enemmän, muutenkin kuin tykkäsin tai en tykännyt -tasolla. Oppikirjaksi valikoitui kirjailija Tapani Baggelta viime vuonna ilmestynyt murhaopas: Se murhaa joka osaa – Dekkarin tekemisen taito. Dekkaristiksi vakavammassa mielessä aikovalle oppaassa on myös tehtäviä, joiden avulla pääsee oman tekstitekeleensä kanssa alkuun.

Paljastan heti kaikkein olennaisimman ohjeen: kannattaa kirjoittaa siitä ja siten, mistä tietää jo ennalta jotakin ja joka kiinnostaa myös itseä. Näin kirjoittamisesta ja siihen liittyvästä oheistyöstä ei muodostu tavattoman painavan kivireeen kiskomista – toivottavasti. Homma vaatii nimittäin pontevien mielikuvitusmuskelien lisäksi tunti- tai ehkä jopa vuosikaupalla sinnikästä taustatyötä, jotta miljööt asettuvat kohdalleen ja faktat saa kerrotuksi oikein. Taustatyön määrään ja merkitykseen vaikuttaa toki valittu aihe ja ylipäätään kaikki ne ilmiöt ja yksityiskohdat, joista tarinassaan kertoo:

”Historiallinen dekkari vaatii runsaasti taustatyötä, mutta se ei saa näkyä lopputuloksessa pitkinä esitelminä. Romaaniin jätetään näkyviin vain jäävuoren huippu. Loppuosa tulee esiin siitä varmuudesta, millä menneessä ajassa liikutaan. Mika Waltarin neuvo oli, että lähdemateriaali pitää osata niin hyvin, että sen voi kirjoittaessa unohtaa ja keskittyä tarinaan. Sama pätee tietysti mihin tahansa dekkariin tai kirjaan. ” (s. 46)

Murhaoppaassa esitellään useiden eri kirjailijoiden laatimia sääntöjä ja muita hyväksi havaittuja ohjeita. Sangen lohdullista on, että monet säännöistä ovat jokseenkin oman aikansa ja kirjoittajatyyppinsä tuotteita ja rikottu jo moneen kertaan, joten ihan haudanvakavasti niitä ei tarvitse ottaa. Ne kannattaa kuitenkin lukaista läpi ja miettiä, miten ne istuvat omaan tapaan kirjoittaa vai istuvatko ollenkaan, ja laatia siltä pohjalta oma ohjenuora. Jarkko Sipilän lista (s. 71) summaa kirjoitusprosessin pahimmat virheet päähenkilöiden hutaisusta synopsiksen unohtamiseen. Erityisen puhutteleva on vinkki: ”Jos mikään ei tunnu ongelmatilanteessa auttavan, niin lämmitä sauna. Yksin hämärässä saunassa on hyvä ajatella.”

Tapani Bagge on vetänyt lukuisia dekkaripajoja ja kertoo niissä huomaneensa, kuinka oppilaat ovat kaivanneet selkeitä rakennepiirustuksia juonenkehittelyyn. Sivulta 118 löytyykin toimiva peruskaava, jota etenkin aloittelevan kirjoittajan on näppärä soveltaa. Siinä tarina puretaan kolmeen jaksoon tai näytökseen, joissa tapahtumat etenevät tietyssä järjestyksessä. Toki muitakin tapoja kertoa tarina on, ja se itselleen toimivin löytyy varmasti vain kokeilemalla. Ylipäätään perusteellisen suunnittelun merkitystä korostetaan oppaassa moneen kertaan. Kun henkilöt, juoni, tapahtumat, tyyli, näkökulmat, jännityksen tiivistymiset ja lukijan koukuttamiset on mietitty tarkasti etukäteen, on kirjoittajalla edessään kuin kartta, jonka askelmerkkejä seuraamalla hän voi suunnistaa kirjoitustyön viidakossa.

”Ei riitä, että pari ensimmäistä sivua on kirjoitettu loistavasti ja sen jälkeiset välttävästi. Harrastajilla tätä usein näkee, joskus ammattilaisillakin. Alkuun satsataan kaikki tyyli, sen jälkeen keskitytään vain tuottamaan riittävä määrä tekstiä. Se on väärä tie ja johtaa turmioon. Siltä ei pelastu, vaikka kirjoittaisi lopun taas loistavasti. Tyylin täytyy kantaa läpi kirjan.” (s. 144)

Baggen laatima murhaopas antaa paljon pohdittavaa, ja suosittelen sitä lämpimästi dekkarin kirjoittamisesta haaveilevalle ja jo ehkä pidemmällekin toteutusvaiheessa ehtineelle. Mietiskelin kirjaa lukiessa, että monia vinkkejä ja ohjeita voi mainiosti soveltaa muuhunkin kirjoittamisen nälkään, myös bloggaamiseen. Lisää mielenkiintoista opiskeltavaa löytyy oppaan lähdeluettelosta.

Ps. Kannattaa tsekata myös tämä artikkeli: Kirjailijat neuvovat: Ole rohkea, älä huku kateuteen ja käytä tunteet hyväksi.

Tapani Bagge: Se murhaa joka osaa – Dekkarin tekemisen taito
Docendo 2016
Omasta kirjahyllystä

Arvio: *****

Advertisements

2 thoughts on “Tapani Bagge: Se murhaa joka osaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s